Seuran säännöt

 

 

 

TANSSIDANS RY:N SÄÄNNÖT

1. NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA JA KIELI
Yhdistyksen nimi on TanssiDans r.y. ja sen kotipaikka on Kirkkonummi. Yhdistys on perustettu 1998 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimeä seura. Seuran kieli on suomi.

2. SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaa ja erityisesti tanssiharrastusta, tanssiurheilua, tanssiurheiluvalmentajien ja -tuomareiden lajitaidon ja -tiedon tason ylläpitämistä ja kehittämistä sekä kehittää ja lisätä lasten ja nuorison tanssiurheilua ja -harrastusta.

3. TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tarjoamalla jäsenilleen:

Kilpailutoimintaa
Koulutustoimintaa
Valmennus- ja harrastustoimintaa
Lasten ja nuorten toimintaa
Kunto- ja terveysliikuntaa
Ohjaustoimintaa
Liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, molemmille sukupuolille ja toimintakyvyiltään erilaisille ihmisille
Muuta samantapaista toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyä ja hyvinvointia
Tiedotus- ja suhdetoimintaa
Leiritoimintaa
Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen.
3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa
4. Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita.

4. SEURAN JÄSENYYDET
Seura kuuluu syyskokouksensa 3/4 äänioikeutetun enemmistön määräämään kotimaiseen, aatteellisen toiminta-alueensa mukaiseen kansalliseen lajiliittoon. Seura voi kuulua muihinkin sen toimintaa hyödyttäviin koti- ja ulkomaisiin järjestöihin, joihin liittymisestä on päätetty samalla tavalla. Seura noudattaa niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

5. SEURAN JÄSENET
Seuran varsinaiset ja kannattajajäsenet hyväksyy hallitus.  Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.  Kannattajajäseneksi voi hallitus hyväksyä yksityisen henkilön, oikeustoimikelpoisen yhteisön tai säätiön, joka maksaa kannattajajäsenmaksun.  Kannattajajäsenellä on seuran kokouksissa paikallaolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta.  Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua sen hallituksen esittämän ansioituneen ja arvostetun henkilön.  Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.  Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on toiminut seuran puheenjohtajana tai hallituksen jäsenen tehtävissä erityisen ansiokkaasti.  Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

Varsinaisilta jäseniltä perittävän jäsenmaksu ja kannattajajäseniltä perittävän kannattajajäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.  Samassa taloudessa asuville jäsenille voidaan määrätä yhteinen perhejäsenmaksu.  Kunniajäseneltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä jäsenmaksua.

Seura pitää lain mukaista jäsenrekisteriä. Jäsenrekisterissä olevia tietoja ei saa luovuttaa ulkopuolisille lukuun ottamatta viranomaisia ja järjestöjä, joihin seura kuuluu.

6. JÄSENEN EROAMINEN
Jäsen katsotaan eronneeksi seurasta, kun hän on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta ½ vuoden ajalta sen erääntymisestä lukien. Jäsen, joka itse haluaa erota seurasta, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoittakoon asian seuran kokouksessa asian merkitsemiseksi pöytäkirjaan. Eron katsotaan syntyneen heti, kun asiasta on ilmoitettu.

7. JÄSENEN EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITOTOIMET
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita. Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:
Urheilulle vieraiden aineiden käyttö

Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu
Urheiluhuijaus
Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
Tuloksista etukäteen sopiminen
Vedonlyönti
Vedonlyönti omasta kilpailusta
Lahjonta
Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
Sukupuolinen häirintä
Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin lajiliiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.
Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä. Seuran jäsen kunnioittaa ja kansallisen lajiliiton kilpailukortistossa oleva tai toimihenkilönä toimiva sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.
Dopingrikkomuksia ovat:
Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
Kieltäytyminen dopingtestistä
Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
Dopingtestin manipulointi
Dopingaineiden hallussapito
Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen
Dopingin edistäminen
Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:
Kilpailutuloksen mitätöinti
Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
Urheilun toimintakielto
Kirjallinen varoitus
Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.
Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
8. MAKSUVAPAUTUKSET
Seuran hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksuista joko osittain tai kokonaan sairauden, työttömyyden, varattomuuden tai muun vastaavan syyn takia.
9. VARSINAISET KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous on maalis- toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Seuran hallitus määrää paikan ja ajankohdan. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 20 päivää ennen kokousta lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin tai seuran virallisilla kotisivuilla olevilla ilmoituksilla

10. VARSINAISISSA KOKOUKSISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Kevätkokouksessa:
Avataan kokous
Valitaan kokousvirkailijat:
puheenjohtaja
sihteeri
kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
ääntenlaskijat
Merkitään paikalla olijat ja äänioikeutetut jäsenet
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Esitetään edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut tai näiden sääntöjen 11 §:n mukaisesti vireille pannut asiat
Päätetään kokous.
Syyskokouksessa käsitellään samat kohdat kuin kevätkokouksen 1. – 4. sekä lisäksi:
Vahvistetaan seuraavan toimintakauden
toimintasuunnitelma
talousarvio tai suunnitelma
jäsenyys koti- ja ulkomaisissa yhteisöissä
Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös seuran puheenjohtajaksi
Valitaan hallituksen jäsenet kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi erovuoroisten tilalle.
Valitaan yksi varsinainen toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja, joiden toimikausi on seuraava kalenterivuosi
Valitaan muut toimihenkilöt sekä edustajat tai valtuutetaan hallitus tekemään tarpeelliset valinnat
Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruudet
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut tai 11 §:n mukaisesti esille tuodut asiat
Päätetään kokous.

Asioista, jotka jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on annettava kirjallinen esitys seuran hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen kokouksen ajankohtaa.

11. SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous pidetään hallituksen niin päättäessä, tai mikäli vähintään 1/10 kaikista äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään 2 kk:n kuluessa siitä, kun vaatimus siitä on hallituksen tietoon saatettu. Kutsussa ylimääräiseen kokoukseen on mainittava syy koollekutsumiseen.

12. PÖYTÄKIRJAT
Seuran kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin on allekirjoitettava pöytäkirja. Seuran kokousten pöytäkirjat hyväksyvät kokousten valitsemat pöytäkirjan tarkastajat; hallituksen tai toimikuntien pöytäkirjat tarkastetaan ao. elimen kokouksissa. Pöytäkirjat on toiminnantarkastajan sitä vaatiessa esitettävä viipymättä.

13. ÄÄNESTYSMENETTELY
Kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänestystuloksen ollessa henkilövaaleissa tasan ratkaisee arpa, ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni. Suljettua äänestystapaa käytetään henkilövaaleissa jo yhdenkin äänioikeutetun sitä esittäessä; muissa asioissa esitystä on lisäksi kannatettava. Jokaisella seuran viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni seuran kokouksissa. Valtakirjalla äänioikeutta ei voida siirtää kenellekään.

14. SEURAN HALLITUS
Seuraa johtaa sen syyskokouksen valitsema hallitus, joka vastaa ja huolehtii sen talouden ja omaisuuden hoidosta ja toiminnasta. Hallitukseen kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi toimintavuodeksi valitut 4-8 varsinaista jäsentä ja lisäksi haluttaessa varajäsenet. Puolet hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa.

Hallitus jakaa sille kuuluvat tehtävät järjestäytymiskokouksessaan. Hallitus nimeää keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan ja voi lisäksi valita tarpeelliset toimihenkilöt hallituksen ulkopuolelta. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen jäsenistä osallistuvat kokoukseen. Hallituksen kokoukseen voi osallistua myös sähköisesti olematta paikalla fyysisesti.

15. TOIMINTA- JA TILIVUOSI
Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tehtävänä on toimittaa tilinpäätökset toiminnantarkastajalle vähintään yhtä kuukautta ennen kevätkokousta.

16. NIMEN KIRJOITUS
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä. Hallitus voi myöntää hallituksen jäsenille oikeuden seuran nimen kirjoittamiseen yksin.

17. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran varsinainen kokous. Päätös pätee, kun vähintään 3/4 annetuista äänistä sitä kannattaa. Kokouskutsussa on oltava maininta sääntömuutosesityksestä.

18. SEURAN PURKAMINEN
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous. Päätös pätee, kun 3/4 annetuista äänistä osallistujista sitä kannattaa. Kokouskutsussa on oltava mainita seuran purkamisesta. Purkamista koskevassa kokouksessa on myös päätettävä mille yleishyödylliselle oikeuskelpoiselle yhteisölle seuran varat on siirrettävä.

19. MUUT ASIAT
Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei ole mainintaa, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia yhdistyksiä ja niiden toimintaa koskevia lakeja ja asetuksia.